Draamaopettajamme Freia Stenbäck tutustui päiväkoteihin syksyn 2018 aikana. Helmikuussa 2019 alkoivat viikottaiset draamatunnit neljässä päiväkodissa ja kahdessa alakoulussa. Tunnit ovat sekä suomeksi että ruotsiksi.
Draamakasvatus sijaitsee teatterin, tarinoiden sekä leikin risteyksessä ja sen tavoitteisiin kuuluu niin kielellisten taitojen kehittäminen kuin kollektiivinen toiminnan, vuorovaikutuksen ja itsetuntemuksen edistäminen. Draamatunneilla sovelletaan monipuolisesti erilaisia draama- ja roolileikkejä sekä osallistavaa draamaa ja tarinankerrontaa.
Päiväkodeissa draamatuntien aikana kehitetään kehonhahmotusta, eläydytään erilaisiin rooleihin kollektiivisesti ja kerrotaan yhdessä tarinaa. Osallistavassa draamassa ei ole erillistä yleisöä, vaan ryhmä toimii samanaikaisesti yhdessä ja luo yhteistä tarinaa draamaopettajan johdolla. Tunneilla on ollut mukana myös ipanaimproa, jossa yhdistetään sadutusta ja toiminnallisia draaman ja improvisaation menetelmiä. Lapset pääsevät itse leikin kautta käyttämään aktiviisesti suomen ja ruotsin kieltä, mikä tukee kielen oppimista ja ymmärtämistä.
Kouluissakin draamaharjoitteet painottuvat pitkälti improvisaation eri muotoihin sekä ryhmän kollektiivisen toiminnan tukemiseen leikin kautta. Kouluilaisten RimCirkus-tunneilla harjoitellaan lisäksi muille esiintymistä sekä yksin että yhdessä. Tunneilla korostuvat yhdessä tekeminen, rytmi sekä kehollinen ilmaisu.
Dramaläraren Freia Stenbäck bekantade sig med daghemmen under hösten 2018. I Januari 2019 började dramalektionerna i fyra daghem och två lågstadieskolor. Lektionerna hålls på både finska och svenska.
Dramapedagogik är en blandnind av teater, berättelser och lek. Målsättningen i dramapedagogik är att utveckla verbal kommunikation, gruppaktivitet, interaktionsförmågan och att främja självkänslan. Under lektionerna tillämpas mångsidigt olika drama- och rolllekar kombinerat med deltagande drama och sagoberättande.
Under daghemmens dramalektioner utvecklar vi kroppsuppfattningen, lever oss in i olika roller som grupp och berättar små historier tillsammans. I deltagande drama finns ingen skilld publik, utan gruppen agerar tillsammans och skapar berättelsen med dramaläraren som ledare. Ipanaimpro (sagoimprovisation) används också under lektionerna, där man kombinerar sagoberättande, drama och improvisation. Barnen slipper genom lek att aktivt använda det finska och svenska språket vilket i sin tur stöder inlärningen och förståelsen av språket.
I skolorna består dramalektionerna också till stor del av olika övningar i imrpovisation, och att genom lek lära sig om samvaro i grupp. På skolelevernas Rimcirkus-lektioner övar vi också på att uppträda för andra i grupp och ensam. Fokus läggs på kollektivt sammarbete, rytm och kroppsligt uttryck
HARJOITTEITA JA MATERIAALIA – ÖVNINGAR OCH MATERIAL
Huom! Materiaalia ja harjoitteita löytyy myös kohdasta Videot sekä kohdasta Materiaaleja.
MENETELMÄOPPAITA DRAAMATYÖSKENTELYYN: https://www.lastenkulttuuri.fi/materiaalit/menetelmaoppaat/?show_category=29#list
VINKKEJÄ VARJOTEATTERIN PARIIN
Tässä tiedostossa on ohjeita varjoteatterin tekemiseen kotona, päiväkodissa tai koulussa:
Tästä linkistä pääset katsomaan Freian ja Valterin tekemää varjoteatterivideota: https://vimeo.com/405739845
–
SATU LAPASESTA – TOIMINNALLINEN SATUHETKI (yli 2-vuotiaat)
Eläytyminen, sanavarasto, mielikuvitus, keskittyminen
Alla olevassa tiedostossa on ohjeet toiminnallisen satuhetken järjestämiseen (tarvikkeet, valmistelut, vinkit tarinan kertomiseen), sekä satu kokonaisuudessaan. Ukrainalainen kansansatu kertoo maahan pudonneesta lapasesta, jonne metsän eläimet muuttavat sisään. Mitä isompi lapsi, sitä enemmän kannaatta otaa lasta mukaan ja kysellä. Kouluikäiset taas voivat itse lukea sadun ja tehdä vaikka pienen esityksen sen pohjalta, käyttäen apuna eläinkuvia. Jos kertoja oikein innostuu, voi mukaan ottaa myös muuta rekvisiittaa!
Alla lisäksi videolinkit sadun alkuun draamaohjaajan kertomana sekä satuhetken valmisteluihin:
https://vimeo.com/400554175 (sadun alku)
https://vimeo.com/400553729 (valmistelut)
KARHUN TALVIUNI – PROSESSIDRAAMA (3-6-vuotiaat)
Eläytyminen, heittäytyminen, päättelykyky ja ratkaisutaito, sanavarasto, mielikuvitus, keskittyminen, ryhmätyöskentely, tunteet
Alla olevassa materiaalista löytyy tarkat ohjeet Karhun talviuni – draamatuokion toteuttamiseksi. Kyseisessä draamaprosessissa lapset pääsevät auttamaan karhua, joka ei saa unta. Tunti sopii soveltaen 3-6-vuotialle:
ETANAN SYKSY – PROSESSIDRAAMA
Eläytyminen ja toisen huomionti, vuorovaikutustaidot, rytmi ja musiikki, havainnointi, sanoittaminen
Tällä draamatunnilla lapset pääsevät loruilemaan sekä satuilemaan etanasta ja tanssimaan syksyn lehtien lailla. Tunti sopii soveltaen 3-6-vuotialle. Mitä enemmän lapsia, sitä enemmän kannattaa varata tuntiin aikaa. Ryhmäkoon olisi hyvä olla 6-12 lasta. Tuokion lomassa on hyvä antaa tilaa myös lasten omille ideoille, mikäli aikaa löytyy. Osan loruista voi jättää hyvin pois, mikäli materiaalia tuntuu olevan paljon. Myös lasten ikä ja kielitaito vaikuttaa siihen, mitä loruja kannattaa ottaa mukaan.
Alla olevassa materiaalista löytyy tarkat ohjeet Etanan syksy -draamatuokion järjestämiseen. Tunti sopii soveltaen 3-6-vuotialle:
Tässä linkki tunnilla käytettävään Omenaloruun: https://vimeo.com/400928294
Sekä Etanaloruun: https://vimeo.com/400576480
Lisäksi tulostettava värityskuva:
–
LEIKIT JA HARJOITTEET PÄIVÄKOTIIN:
Puu kasvaa
Eläytyminen, kuunteleminen, tarinallisuus, kuivailu, lämmittely
Lapset käpertyvät siemeniksi lattialle. Ohjaaja kertoo kuinka siemenet odottavat maan alla sadetta ja aurinkoa. Alkaa sataa, ohjaaja voi naputella sormilla lasten selkiä. Aurinko paistaa lämpimästi ja pienet puun taimet nousevat ylös maasta. Ohjaaja ja lapset nousevat mahdollisimman hitaasti seisomaan ja ohjaaja kuvailee samalla kuinka puut kasvavat hitaasti kohti aurinkoa. Kun kaikki seisovat, ohjaaja näyttää kuinka oksat kasvavat esiin: sanotaan PAM ja ojennetaan ensin yksi käsi, sitten uudestaan PAM, jolloin toinen oksa kasvaa esiin. Puut heiluvat tuulessa. Kun lapset oppivat tämän, voi ohjaaja pyytää lapsia kertomaan mitä tapahtuu.
Orava puussa
Lämmittely, venyttely, kuuntelu
Lapset seisovat jalat yhdessä, kädet ojennettuina ja ovat puita. Ohjaaja kysyy mitkä eläimet asuvat puissa ja jos oravaa ei sanota, hän pitää pienen arvuutuksen: mikä tuuheahäntäinen pieni eläin kiipeilee puissa nopeasti, kerää ja syö käpyjä? Sen jälkeen laitetaan oikea käsi (orava) ojennetun vasemman käden päälle ja tehdään oravaääniä. Sitten orava juoksee oksia puolelta toiselle nopeasti, tarkoituksena on aina vaihtaa oravakättä ja oksakättä keskenään.
Yksinkertaisempi versio on, että orava juoksee puuta alas ja ylös: laitetaan molemmat kädet pään päälle eli puun latvaan oravaksi. Sitten mahdollisimman nopeasti kuljetetaan kädet varpaisiin asti (orava juoksee alas maahan), ja taas ylös pään päälle. Toistetaan monta kertaa ja tehdään mahdollisimman nopeasti.
Puu kaatuu
Lapset ja ohjaaja seisovat puina. Ohjaaja kysyy mitä puille tapahtuu sadan vuoden jälkeen. Ne kuolevat ja kaatuvat maahan. Lasketaan kolmeen ja kaikki kaatuvat samaan aikaan maahan. Tämän jälkeen ohjaaja voi pyytää lapsia pysymään tiukkana kuin puut, ja tulla kierittämään ja siirtelemään puita huoneessa.
Lehtien haravointia
Eläytyminen
Seisotaan puina. Ensin lapset saavat olla pihapuusta maahan hitaasti leijailevia lehtiä. Kun lapset ovat laskeutuneet lattialle, ohjaaja sitoo huivin päähän (tai laittaa jonkun hatun tms), esittää pihan tomeraa tätitä tai setää, joka tulee haravoimaan lehtiä maasta. Ohjaaja tekee käsillä haravan, haravoi ilmaa lapsia kohti ja ohjaa lapsia näin kierimään eri paikkoihin. Seuraavaksi ohjaaja voi hakea näkymättömän lehtipuhaltimen ja käynnistää sen (on hauskaa, jos lehtipuhallin on bensakäyttöinen). Sitten puhalletaan lapsia ympäri huonetta. Lapsia voi myös haravoida/puhaltaa rullaamalla lapsia tai vetämällä esim. käsistä ympäri huonetta vuorotellen.
Siili
Eläytyminen, jännitys, energiatasoa nostattava
Lapset saavat kävellä kuin siilit ja mutustaa maasta löytämiään matoja. Ohjaaja voi kuvailla tekemistä kertojamaisesti. Sitten ohjaaja sanoo että pian paikalle saapuu ihminen, ja kysyy tietävätkö lapset miten siili puolustautuu? Se tekee itsestään piikkipallon.
Lasten tehtävänä on siis tehdä itsestään pallo aina kun ohjaaja lähestyy heitä haluten silittää pikkusiilejä. Kun ohjaaja koskettaa lasta, piikki pistää ja ohjaaja saa esittää kuinka paljon sormeen sattuu. Tämä on lasten mielestä todella hauskaa.
–
HARJOITTEITA KOTONA:
Runosta liikkeeksi
Tee koreografiaa tekstin pohjalta, täältä löydät ohjeet: https://rimcirkus.home.blog/2020/04/16/runosta-liikkeeksi/
Sana kerrallaan -tarina
Kertominen, kuvailu, improvisaatio, lämmittely
Kertokaa pareittain tai useamman ihmisen ryhmässä yhteistä tarinaa sana kerrallaan. Kannattaa sanoa ensimmäinen sana, joka juolahtaa mieleen ja yrittää olla mahdollisimman nopea.
Tarinan pohjana voi käyttää esimerkiksi kuvaa tai esinettä. Voitte myös päättää kirjaimen, jolla jokaisen sanan tulee alkaa esim. ”Aurinkoinen avaruusalus aikoi asettua Antin avoinaisen akkunan alle”. Halutessa voi myös sopia esimerkiksi, että tarina alkaa sanoilla ”olipa kerran” ja päättyy ”tämän tarinan opetus oli”.
Tässä esimerkissä Freia ja Valter kertovat tarinoita saman kuvan pohjalta. Kuvasta ei tarvitse kertoa kaikkea mitä näkyy, vaan se saa toimia alkusysäyksenä tarinalle:
Harjoitteen voi tehdä hakutessaan myös yksin. Silloin kannattaa sanoa mahdollisimman nopeasti lauseet ja kirjoittaa ne heti ylös.
Kuvia harjoitteen tueksi (lisää kuvia löytyy kohdasta Materiaalit)
–
Hahmonrakennusta
Eläytyminen, kehollinen ilmaisu, mielikuvitus
- Mene vaatekaapille (mielellään toisen perheenjäsenen, mutta muista kysyä lupa) ja valitse kiinnostavia vaatteita päälle puettavaksi / Pue joku perheenjäsen erikoisiin vaatteisiin tai anna perheenjäsenen pukea sinut.
- Valitse seuraavista vähintään yksi (kouluikäiset):
– Kokeile millaisessa asennossa hahmo voisi liikkua. Johtaako vaikkapa tietty kehonosa liikettä (esim. pää, rintakehä, lantio, polvet) tai muistuttaako hahmo jotakin eläintä liikkuessaan?
– Päätä liikkuuko hahmo pehmeästi vai terävästi.
– Kokeile eri tapoja puhua ja valitse niistä hahmolle sopiva ääni.
– Keksi hahmolle jokin tietty yksinkertainen liike (maneeri), jonka voi toistaa, kuten nenän rapsutus tai huokailu. - Keksi hahmolle kaksi eri asentoa, jossa voi seistä sekä yhden tavan istuutua. Hahmo seisoo aina näissä asennoissa ja istuutuu samalla tavalla.
- Anna hahmollesi nimi ja keksi mahdollisesti myös ammatti.
Kohtaus (kouluikäiset)
Draaman kaari, ilmaisukyky, mielikuvitus, tunnetyöskentely
- Valitse sopiva esiintymistila (lava) sekä yksinkertainen toiminto (teko), jonka voit tehdä tilassa kerran. Hyviä ja yksinkertaisia toimintoja ovat esimerkiksi jonkin asian löytäminen maasta, tuttavan/tuntemattoman näkeminen kaukaisuudessa tai vaikkapa yllättävän äänen kuuleminen.
- Mieti valmiiksi kaksi eri tunnetta (tunne 1 ja tunne 2)
- Astu esiin ensimmäisen tunteen vallassa ja kävele esiintymistilan keskelle. Älä hätäile.
- Tee etukäteen päättämäsi toiminto, esim. löydä jotakin maasta ja nosta se käteesi katsoaksi sitä tarkemmin.
- Toiminnon seurauksena hahmon tunne muuttuu (tunne nro 2). Voit tehdä muutoksen joko hitaasti tai nopeasti. Poistu esiintymistilasta uuden tunteen vallassa.
Vinkki: voit pyytää jonkun kuvaamaan esityksen.
–
LÄMMITTELY JA HIPAT:
Kissa ja hiiri (koululaiset)
Lämmittely, keskittyminen, ryhmätyö, reagointi
Tämä hippa ei välttämättä aukene heti, vaan vaatii säännöllistä harjoittelua. Valitaan yksi kissa ja yksi hiiri. Kissan tehtävänä on ottaa hiiri kiinni. Jos hiiren saa kiinni, roolit muuttuvat. Pelissä on tarkotuksena, että ainakin kissa vaihtuu melko tiuhaan. Muut osallistujat asettautuvat rinkiin niin että joka toinen on kasvot kohti ringin keskustaa ja joka toinen on taas kääntänyt selkänsä ringin keskelle.
Hiiri saa juosta sekä ringin sisä- että ulkopuolella, mutta kissa voi liikkua ainoastaan sillä puolella, jolla aloittaa. Kissa saa kuitenkin läpsäistä ringissä seisovaa olkapäähän, jolloin läpsyn saaneesta tulee uusi kissa. Uusi kissa lähtee juoksemaan siihen suuntaan, johon on kääntänyt kasvonsa (eli joko ringin sisä- tai ulkopuolelle). Joskissa on ringin ulkopuolella ja haluaa saada sisäpuolella olevan hiiren kiinni, tulee hänen läpsäistä ringissä sellaista henkilöä, jolla on kasvot kohti ringin keskustaa. Tarkoituksena on, että kissa vaihtuu tiuhaan ja hiiri saadaan yhteistyöllä kiinni.
MATKIMINEN
Kävellen:
1. asettukaa rinkiin ja kääntykää kaikki oikealle tai vasemmalle
2. lähtekää kävelemään ringissä (pitäkää tasaiset välit)
3. matkikaa edelläkävelijän kävelyä mahdollisimman tarkasti (ei tarvitse yrittää liioitella vaan tehdä juuri niin kuin edellä oleva)
4. katsokaa mitä tapahtuu
Kävelyn matkimista Västersundom skolanissa (syksy 2019):
Seisoen
1. asettukaa rinkiin kasvot keskustaan päin
2. kaikki nostavat käden ylös ja sen jälkeen jokainen osoittaa vuorotellen jotain ihmistä, niin että osoittaessa käsi laskee alas. Se jota on juuri osoitettu, osoittaa henkilöä jolla on vielä käsi ylhäällä ja laskee sen jälkeen kätensä.
3. kun kaikki ovat osoittaneet jotakin, on tarkoituksena jäädä katsomaan sitä, jota on juuri osoittanut.
4. sitten matkitaan mahdollisimman tarkasti kahteen kohteena olevaa. Ei tarvitse yrittää liioitella, vaan tehdä juuri niin kuin matkittava.
–> Huom. jokaisen on tarkoitus matkia vain yhtä ihmistä eikä kenenkään pitäisi matkia samaa henkilöä
–
JÄÄ JA AURINKO (yli 3-vuotiaat)
Lämmittely, sääntöjen opettelu (pelit), ryhmässä toimiminen
Tarvitaan vähintään yksi hippa, joka edustaa jäätä. Jää-hippa saa sinisen huivin, jotta kaikki muistavat kuka jäädyttää. Hippa jahtaa muita leikkijöitä ja yrittää koskea huivilla/kädellä heitä. Jos jää koskettaa, pitää jähmettyä paikalleen heti.
Auringolla on keltainen/punainen huivi ja tehtävänä on sulattaa jäätyneitä leikkijöitä. Aurinko sulattaa huivin kosketuksella, jolloin sulanut saa taas lähteä juoksemaan.
Vinkki: kannattaa aloittaa ottamalla vähintään kaksi jää-hippaa ja yksi aurinko.
–
ALKURITUAALIT JA KESKITTYMISHARJOITUKSET:
Suihku (kaiken ikäiset)
keskittyminen, rentoutuminen
Seisotaan suorana ja avataan näkymättömän (miimisen) suihkun hana. Sitten katsotaan ylös ja naputetaan hellästi sormilla kasvoihin, ohjaaja kertoo kuinka vesipisarat koskevat ensin kasvoja ja valuvat sitten kehoa pitkin varpaisiin asti. Sitten pestään eri kehonosat ohjaajat luettelemina, hierotaan saippuaa ja huuhdellaan. Ohjaaja voi vielä kysyä lapsilta, minkä tuoksuista saippuaa kullakin on. Lopuksi suljetaan suihkun ja kuivataan joko ravistelemalla koko keho tai käyttämällä näkymätöntä pyyhettä.
Katse kiertää (koululaiset)
keskittyminen, rahoittuminen, yhteistyö, ryhmäytyminen
Seisotaan ringissä. Jokainen aloittaa samaan aikaan katsomalla itsestä seuraavaa vasemmalla ja kiertää katseellaan tähän suuntaa jokaisen ringissä olevan läpi. Jokista pitää katsoa ainakin sekunnin tai kaksi. Kun kierros on tehty, voi aloittaa uuden kierroksen samaan suuntaan. Mikäli katseet kohtaavat jonkun toisen kanssa, vaihdetaan paikkoja ringissä ja aloitetaan alusta uudella paikalla. Koko harjoitus tapahtuu hiljaisuudessa, tarkoituksena ei ole moikkailla tai puhua katseen kohdatessa, vaan yhteisymmärryksessä vaihtaa paikkoja.
Sanattomat kuulumiset ringissä (yli 5-vuotiaat):
Improvisaatio, keskittyminen, muiden tarkkailu, kehollinen ilmaisu
-Seisotaan kaikki ringissä (päiväkoti-ikäisten kanssa voidaan istua). Ohjaaja kysyy ”Mitä kuuluu/Hur mår du?” jonka jälkeen jokainen oppilas näyttää ilman sanoja jonkin tunteen. Muut oppilaat toistavat jokaisen tunteet samalla tavalla kuin vuorossa oleva on näyttänyt. Kun kierros on käyty läpi, voidaan yhdessä jutella mitä tunteita näkyi ja mitä ne ovat suomeksi/ruotsiksi.
Saman harjoitteen voi myös tehdä kysymällä ”kuka sinä olet/vem är du” jonka jälkeen sanotaan nimi ja tehdään oma liike saman aikaisesti. Muut toistavat. Tai voidaan kysyä vaikka ”Mitä teet/Var gör du” jolloin vastaavasti oppilas näyttää ilman puhetta jonkin tekemisen, jonka muut toistavat.
LORUT
Syksyinen omenaloru / Höstens ramsa om ett litet äpple
Pienen pieni omena roikkui oksassa
ja se kasvoi ja kasvoi auringossa
Sitten kuului PAM
se maahan putosi
Nostin sen, Söin sen
Niin omppu katosi
(Muodostetaan käsillä pieni omena, vedetään käsiä kauemmas toisistaan, lyödään kädet yhteen ja sitten lattiaan, poimitaan näkymätön omena ja syödään se)
Ett litet äpple hängde på en gren
och det växte och växte i solens sken.
Men en dag sa det PANG
och äpplet ramla ner.
Jag tog upp det, åt upp det.
Så fanns det inte mer.
(Man formar händerna till ett äpple, drar isär händerna ifrån varandra. Slår båda händerna i golvet, låtsas ta upp äpplet och äta av det.)
Keholoru
Pää on täällä
Kaulan päällä
Ja sydän sanoo pum-pum-pum
Olkapäistä kädet kasvaa
Ja mahaa taputtaa
Jaloilla seistä ja hyppiä saa
Jalkojen alla tömisee maa
Viedään oikea käsi pään päälle sanalla pää ja vasen sanalla täällä. Sitten silitetään molemmilla käsillä kaulaa. Molemmat kädet viedään päällekkäin rinnalle sanalla sydän ja lyödään rintaa kolme kertaa sanoilla pum-pum-pum. Sanalla olka ristitään molemmat kädet rintakehän yli niin että sormet koskevat olkapäitä. Sitten avataan käsivarret suorana sivuill sanalla kädet ja sanoilla mahaa taputtaa taputetaan vatsaa. Sen jälkeen taputetaan käsillä kaksi kertaa reisiin ja hypitään rytmissä. Sanalla tömisee tömistetään molemmilla jaloilla lattiaan ja sanalla maa pysähdytään paikoilleen ja viedää kädet ilmaan.
rimcirkus.home.blog 